- HB -
Home Forum Music Extras Store Gallery Line-up Tour HB

Keikkapäiväkirjat 2004

31.12. Ryttylä

HB vietti uudenvuoden Ryttylässä Haaste05 -tapahtumassa. Saimme kunnian vuoden viimeiseen keikkaan joka alkoi klo 23. Keikkamatka ei ollut pitkä, joten tulimme paikalle henkilöautoilla bussin sijasta. Matka oli lyhyt mutta ahdas. Perillä odotti vähän helpompi roudaus kuin yleensä, sillä äänentoisto oli jo paikan päällä valmiina.

Tämä oli ensimmäinen keikka kun käytimme korvamonitoreita. Kyllähän me niitä ehdittiin jo pari viikkoa testaileen, mutta oli se silti aika outoa. Monitorit pätki vähän, ja kun siihen lisää ne taustanauhat niin soppa oli valmis.

Tapahtuman aikataulut oli vähän myöhässä, joten keikkamme venyi yli puolenyön. Vuosi vaihtui mukavasti encoren merkeissä. Roudauksen jälkeen bändin valo- ja ääniosasto siirtyi ulos esittämään keikan pyroteknisen osuuden, jossa rikottiin kaikkia olemassa olevia varomääräyksiä.

Tapahtuman aikana ei kukaan oikein tiennyt mistään mitään, siitä pieni miinus järjestäjälle. Muuten tämä oli ihan mukava tapa viettää vuodenvaihde.
-Tuomas-

10.12. Kuopio

Tästä Kuopion reissusta tuli ensimmäinen kerta pitkään aikaan ilman kosketinsoittajaa keikalla. Paria viikkoa aikaisemmin Toni ilmoitti meille että ei enää jatkaisi HB:n mukana. Ilmoitus tuli aikamoisena yllätyksenä, vaikka tiedossa oli, että pitkät keikkareissut eivät Tonia kovin paljoa inspiroineet. Toni halusi enemmän vapaa-aikaa itselleen, joten kosketinosastomme vaihtui taustanauhoihin. Viikon verran niitä nauhoja väsättiin ja taisi siinä Sampalla hermotkin niiden kanssa mennä?

Keijo ei ollut tällä kertaa mukana, joten oltiin aika pienellä porukalla liikkeellä. Matka Kuopioon sujui ilman ongelmia. Porukka kerättiin matkalta kyytiin. Meillä oli vähän kiire joten ei montaa kahvikupillista matkalla juotu. Lopulta kun pääsimme Kuopioon, seikkailimme hetken aikaa keskustassa ennen kuin löysimme perille. Se on aina yhtä kivaa, kun kaupungissa on paljon yksisuuntaisia katuja?

Saimme vähän roudausapua kun Peuran Jukka oli ajanut Valtimosta Kuopioon meitä katsomaan. Mikä saa miehen ajamaan 300km vain auttaakseen roudaamisessa ja ottamaan kuvia keikasta? En tiedä, mutta joka tapauksessa Jukalle iso kiitos tuosta illasta.

Kun keikka alkoi, jännitti vähän miten pärjätään noiden nauhojen kanssa. Jännitys olikin ihan aiheellinen. Kyllä niiden kanssa sohlaamistakin tuli, mutta kai se kuuluu asiaan ekalla kerralla. Kokemushan sitä kai parhaiten opettaa. Antin varsin suorat spiikit saivat jälkeenpäin kommenttia, mikä osoittaa ainakin sen että yleisö oli hereillä keikan aikana?

Keikan jälkeen oli aika outo olo. Tämä oli ensimmäinen keikka puoleentoista vuoteen kun meillä ei ollut kosketinsoittajaa eikä toista kitaristia mukana. Jonkinlainen risteyskohta HB:n matkalla tämä keikka oli, sillä tulevaisuudessa bändimme jatkaa ilman yhtä soittajaa.

Roudauksen jälkeen suuntasimme seurakunnan leirikeskukseen, johon järjestäjä oli varannut meille runsaasti iltapalaa. Kun maha oli täynnä, jostain syystä päätimme lähteä ajamaan yötä myöten takaisin Forssaan, vaikka meille oli yöpymismahdollisuuskin järjestetty. Oli siinä järkeä tai ei, puoli kolme yöllä lähdimme matkaan kotia kohti. Muutaman kuskinvaihdon ja kahvitauon jälkeen päivä alkoi valjeta ja kuskikin näki eteensä. (Pitkät valot menivät lakkoon heti alkumatkasta!)

Olo oli aika väsynyt kun pääsimme kämpille puoli yhdeltätoista lauantaiaamuna tyhjentämään bussia kamoista. Aamukahvin jälkeen oli aika pienille päivänokosille, jotka kyllä maistuivat kun oli koko yö tullut valvottua kuskin seurana. Taas oli yksi reissu takana ja oltiin yhtä kokemusta rikkaampia kuin eilen.
-Tuomas-

28.11. Savonlinna

Ensimmäisenä adventtina suuntasimme kohti Savonlinnaa soittamaan itäisen maan isosille. Edellisyönä ei paljon nukuttu kun tulimme Halikon reissulta aamuyöstä kotiin. Ensimmäisen pysähdyksen ja muutaman kahvikupin jälkeen porukka alkoi saada silmiä auki.

Perillä Savonlinnassa kierreltiin vähän kaupunkia ja testattiin paikallinen kahvinkeittotaito ennen kuin päästiin keikkapaikalle. Siellä odotti taas aina yhtä mukava roudaaminen.

Perillä kaikki sujui hyvin ja fiilis oli korkealla. Kun muut vielä pureskelivat pizzaansa niin Samppa ja Keijo tekivät tutkimusretkiänsä liikuntasalin varastoon. Samppa löysi päähänsä salibandymaalivahdin maskin ja Keijo sai päälensä punaisen aamutakin. Tietysti pojat päättivät soittaa ne päällä joten keikasta tuli lapsilta kielletty jo ennen kuin se ehti edes alkaa...

Soitto sujui hyvin, heti alusta alkaen oli loistava soittofiilis. Homma toimi ja sen tunsi lavalle asti. Encorena bändimme poikakuoro esitti järjestäjän toivomuksesta adventin kunniaksi hoosianna-virren. Taidettiin saada kovemmat aplodit kuin muista biiseistä...

Olisi ollut mukava jäädä nukkumaan kunnon yöunet Savonlinnaan mutta kun sattui olemaan sunnuntai niin porukan piti päästä aamuksi töihin ja kouluun. Niinpä ajoimme yöllä läpi puolen Suomea lumisateessa ja välillä sumussakin. Matka oli pitkä mutta kaikki kiva loppuu aikanaan... Kauaa ei ehtinyt omassa sängyssä nukkua ennen kuin herätyskello aloitti seuraavan päivän. Väsytti aika lailla mutta ehtiihän sitä nukkua myöhemminkin.
-Tuomas-

27.11. Halikko

Halikkoon lähdettiin lauantaina puoliltapäivin. Edellisestä keikasta oli jo pari viikkoa, joten oli mukava päästä taas reissuun. Matka oli sopivan lyhyt, tunnin päästä oltiin jo kasaamassa kamoja. Piuhan vetämisen lomassa pullakahvit tekivät kauppansa. Soundcheckin jälkeen ehdittiin vähän reenaamaan uuttakin biisiä ennen kuin lähdettiin syömään. Takaisin tullessa yleisöä oli jo saapunut paikalle joten ei siinä muuta enää ehtinyt kuin virittää kitarat.

Keikka meni ihan mukavasti, ei tullut mitään yllätyksiä. Yleisöä ei ollut paljoa mutta paikalla olleet ainakin pitivät kuulemastaan. Sampan jalkakin kesti vaikka se vähän kipeä olikin. Samppa (joko taas?) oli viime yönä erään toisen bändin keikalla valomiehenä ja hyppäsi lavalta alas ei-niin-kovin-hyvin-hallitussa telemark -asennossa. Sen seurauksena nilkka muistutti lähinnä virtahevon takajalkaa. Miks aina Samppa..?

Kotimatka oli yhtä pitkä kuin tulomatkakin, joten olimme kotona jo ennen yhtätoista. Omituista olla keikan jälkeen niin aikaisin kotona, yleensä menee aina aamuyöhön. Hyvä näin tällä kertaa, sillä seuraavana aamuna oli aikainen herätys viiden jälkeen ja lähtö kohti Savonlinnaa?
-Tuomas-

12.11. Turku

HB sai kunnian olla perjantaina Turkuhallin ensimmäinen esiintyjä. Tätä keikkaa oli odotettu innolla jo useampi viikkokin, ja tähän tapahtumaan tähtäsimme uuden sinkkumme Turhaa Tärinää?. Tuon sinkun kanssa meinasi käydä huonosti kun painofirma ilmoitti että painos ei ehdi festareille. Lopulta kymmenen puhelun jälkeen Samppa sai järkättyä meille levyt viikonlopuksi.

Me muut lähdimme perjantaina Turkuun ja Samppa lähti Antin kanssa Helsinkiin hakemaan levyjä. Aikataulu oli pojilla vähän tiukka kun zekki oli meillä vartin yli neljä ja pojat pääsivät lähtemään Helsingistä levyjen kanssa vasta kahdelta. Onneksi ei tullut poliiseja vastaan matkalla. Pojat ehtivät juuri sopivasti neljäksi perille. Kyllähän siinä jäi vielä runsaat kymmenen minuuttia ylimääräistä...

Lisäjännitystä tilanteeseen toi meidän ei-iskunkestävä rumpalimme. Samppa teloi olkapäänsä työpaikan taitoluisteluvuorolla viikko ennen festareita. Jääkiekkojoukkueessakin Samppa laitettiin maaliin nimenomaan sen tähden ettei poika pysynyt hokkarit jalassa pystyssä. Entäs nyt? Piruetit paritanssin aikana päättyivät parin alle ja käsi viikoksi kantositeeseen.

Zekki meni ja soundit saatiin kuntoon. Päästiin odottelemaan keikan alkua. Vähän ennen konsertin alkua tuli kurkattua esiripun takaa ja kyllä siellä oli aika paljon porukkaa. Hieno fiilis kun pian alkaisi keikka. Keijoa taidettiin huutaa enemmän lavalle kuin koko bändiä. Uskolliset Keijo-fanit olivat tulleet paikalle herättämään ihmetystä.

Päästiin lavalle melkein kymmenen minuuttia etuajassa mutta se ei haitannut ollenkaan. Saimme siis soittaa vähän enemmän kuin alunperin oli tarkoitus. Lavalla oli hieno soittaa kun koko halli jytisi. Varsinkin Himoa -biisin tomit paukkuivat komeasti. Huomas kyllä että on isot laitteet ja paljon väkeä. Keikka meni hyvin ja Sampan käsikin kesti buranapaketin avulla. Levymyyntipisteellä piti kiirettä, mutta onneksi meillä oli siellä apulaisia. Kiitos teille Sanna ja Vera!

Yö oltiin jo tutuksi tulleella Turkuhallin punttisalilla. Seuraava päivä kului konsertteja seuraten ja artistikahvilassa pullaa syöden. Illalla kun piti lähteä kotiinpäin, niin huomasimme että Miika (siis ei Samppa tällä kertaa...) oli jättänyt bussiin virrat yöksi päälle ja akuista oli yön aikana potku loppunut. Onneksi paikalla oli paljon kuorma-autoja, joilla saatiin bussi liikenteeseen ja päästiin kotimatkalle. Mukava viikonloppu, olis kiva tulla taas ens vuonna...
-Tuomas-

23.10. Valtimo

Valtimon reissulla saatiin taas rautaisannos kotimaanmatkailua. Mittariin kertyi suurin piirtein 1100km ja aika monta tuntia istuttiin maisemia katsellen.

Pojat lähtivät matkaan Forssasta aamukuudelta pakattuaan bussin täyteen soittimia ja muita tarpeellisia tavaroita. Pikavuoro Valtimoon haki lisää matkustajia Tampereelta sekä Jyväskylästä ja näin linja-autoon saatiin tarpeeksi tunnelmaa. Matkalla kuunneltiin kaunista yksinlaulua kun Samppa innostui kuskin mikistä ja esitti meille ikivihreitä iskelmiä. Ei se niin kaunista ollut mutta tunnetta ainakin esityksessä oli!

Kuopiossa kävimme jättämässä jäähyväiset vanhalle "kaisalle" joka oli siellä scanian varikolla otsa rypyssä. Ei siinä itku auttanut, hyvin se toimi niin kauan kuin tiellä pysyi!

Perillä Valtimossa Peuran Jukka kavereineen oli kokannut meille hyvät sapuskat. Muille hernesoppaa ja Johannalle porkkana. Jukka se pitää lupauksensa!

Koululla oli edessä tuttu homma, kamojen pystytys ja sitten saundit kuntoon. Illan toinen esiintyjäkin, helsinkiläinen Jage ehti paikalle. Yleisöä tuli nelisenkymmentä ja Jage pääsi aloittamaan konsertin. Yhtyeen jälkeen lavalle tuli puhumaan Tero Huvi. Puheen jälkeen hyppäsimme lavalle ja aloitimme osuutemme illasta. Keikka sujui hyvin, oli mukava fiilis biisien jälkeen. Keijo innostui uudesta langattomasta lähettimestään niin, ettei miestä paljoa lavalla näkynyt. Sai poika ainakin liikuntaa!

Illalla kamojen purkamisen jälkeen päästiin saunaan ja iltapalalle. Kun Samppa ja Leevi kyllästyivät flipperiin niin saatiin rauha taloon ja päästiin nukkumaan.

Aamulla käännettiin bussi parkkipaikalla ja päästiin lähtemään lähes suunnitelman mukaan kotiinpäin. Kotimatka sujui samaan tahtiin kuin tulomatkakin, paitsi kun kuski vaihtui, niin iskelmätkin loppuivat.

Valtimon kokoisesta paikasta kun on kyse, ei yleisöryntäys voi olla hirmuinen. Mutta vaikka paikalla ei olisikaan satoja ihmisiä, ainakaan allekirjoittaneen mielestä Jeesuksesta ei kerro turhaan. Sadat kilometrit eivät ole turhia jos yksikin kuuntelijoista saa jotain rohkaisua tai voimia uskonasioissa. Eikä yleisö ole ainoa joka konserteista jotain mieleensä saavat. Itse ainakin löydän keikoilta eväitä seuraaville päiville. Toivottavasti sinäkin.
-Tuomas-

16.10. Jämsä

Lauantaina päivällä lähdettiin ajelemaan Jämsään päin ja matkalla kertailtiin eilisiltaisen Turun keikan tapahtumia. Juteltavaa riitti ja matka kului siinä nopeasti.

Silmät ristissä -tapahtumassa oli jo aiemmin päivällä esiintynyt kuopiolainen Egoeimi. Olisi ollut kiva nähdä sen keikka, mutta aikataulumme ei ollut samaa mieltä asiasta.

Lavalle tuli vähän ahdasta kun siellä olivat meidän kamojen lisäksi vielä No Man's Bandin kaapit mutta kyllä sinne mahtui kun vähän sovitteli. Yläasteen sali oli täynnä väkeä ja oli ihan hieno tunnelma. Alussa esiintyi miimikkoryhmä Vammalasta.

Heidän esityksensä lopussa järjestäjä pyysi bändiämme kokoon ja kertoi että Johanna on kipeä ja on ensiavussa. Hetken lepäilyn jälkeen olo parani sen verran että se ei enää haitannut keikkaa. Johanna ehti kyllä pelästyttää muut pahemman kerran.

Tällä välin NMB oli jo aloittanut keikkansa ja rokki soi salissa. Viimeisen biisin jälkeen vaihdettiin osia ja pääsimme valloittamaan lavan. Keikka sujui kommelluksitta vaikka vähän jännitti että koska Johannan täytyy juosta vessaan...

Illalla lähdettiin ajelemaan takaisin kotiinpäin. Itse jäin laiskana miehenä jo Tampereella kyydistä ettei tarvinnut Forssassa enää roudata. Reissu oli ihan mukava. Tällä kertaa ei bussinkaan kanssa ollut mitään ongelmia joten Samppakin sai nukkua yönsä ilman painajaisia...
-Tuomas-

15.10. Turku

Konsertti keräsi perjantai-iltana muutama sata nuorta Turun VPK:n talolle kuulemaan sanaa ja musiikkia. Tapahtumassa olivat lisäksemme No man's band, Juha Tapio sekä asenneprojekti ja painavaa sanaa jakamassa Kalevi Lehtinen.

Samppa oli unohtanut kapulat studiolle ja joutui ostoksille heti kun Turkuun pääsi. Myyjä varmaan ihmetteli kun forssalainen tarzan tuli liikkeeseen shortsit jalassa...

Kun paikalla oli monta bändiä ja jokaisen miksaaja väänsi kaikkia nuppeja vähän joka suuntaan niin eihän kaapeista heti irronnut kunnon saundeja. Vaikka bändi siitä vähän kärsikin niin ainakin allekirjoittaneella oli mukavaa. Tapahtuma oli ihan onnistunut, väkeä oli ainakin aluksi ihan mukava määrä.

Forssaan päästyämme purimme kamat bussista reenikämpille ja lähdimme kotia kohti. 10 metriä ennen parkkipaikkaa bussi hyytyi keskelle tietä. Pojille oli uutta bussia ostaessa kerrottu väärä tankin tilavuus ja siihen kun yhdistää rikkinäisen bensamittarin niin löpöhän siinä loppuu... Kiva yllätys puoli kolmelta yöllä kun muutenkin olisi halunnut jo nukkumaan. Samppa tankkasi bussin kesämiehenä shortsit ja t-paita päällä kanisterista ja niin auto saatiin ajettua lähimmälle huoltoasemalle. Onneks ei tarvinnu työntää...
-Tuomas-

8.10. Soini

Keikka oli ensimmäinen reissu Black Ant Productionsin uudella bussilla jonka pojat olivat edellisenä iltana ostaneet. Pari astetta komeempi menopeli kuin se vanha "Kaisa" joka viettää ansaittuja eläkepäiviä Scanian varikolla.

Keikkareissu alkoi hyvin kun ajoimme harhaan ja jouduimme ajamaan 45km pituisen pätkän sorarallia. Muutaman "pitäskö meidän kääntyä tonne" -pohdinnan jälkeen löysimme perille. Kiirehän siinä tuli, mutta kamat saatiin pystyyn juuri ennen kuin tapahtuman piti alkaa.

Paikalle tuli väkeä myös naapurikunnista, joten porukkaa oli ihan mukavasti. Frail aloitti tapahtuman. Pojat vetivät komean keikan jonka jälkeen lavalla nähtiin vähän draamaa. Lopulta pääsimme vauhtiin ja keikka sujui ilman mitään kommelluksia.

Ilta saatiin hyvin päätökseen ja kamat bussiin. Suihkun ja muutaman sämpylän jälkeen lähdettiin ajamaan kotiinpäin. Muutaman tunnin päästä aamuyöllä oltiin Forssassa ja pienen voimailun jälkeen päästiin omaan sänkyyn nukkumaan. Ihan mukavaa kotimaanmatkailua...
-Tuomas-

21.9. Rekola

Päivä alkoi hyvin... Kun bussi oli pakattu ja piti lähteä matkaan, bussin kompura teki lakon. Kun jarrut toimivat paineilmalla niin bussihan jäi reenikämpän pihaan. Onneksi on ystäviä jotka lainaavat pakettiautoaan. Kiitos Seppo.

Muutaman väärän moottoritieliittymän jälkeen löydettiin perille ja saatiin kamat pystyyn. Keikkakin saatiin vietyä kunnialla loppuun asti, vaikka Keke ei päässyt keikalle mukaan. Leevi soitteli kitaraa miksauspöydän takana luurit päässä kun keppien kanssa ei oikein estradille päässyt. Siinä oli vähän yleisöllä ihmettelemistä.

Kotiin löydettiin vähän helpommin kuin Rekolaan vaikka hermot meinasivat mennä tietyömaiden takia. Ihan mukava reissu vaikka tuli vähän vastoinkäymisiä. Parempi bussi kotona kuin tien poskessa...
-Tuomas-

10.9. Janakkala

Mukava keikka suhteellisen lähelle. Neljän bändin (Pyhä Jysäys, Kamen, HB ja Pro Fide) tapahtuma, joka suoritettiin Pro Fiden kamoilla. Ihmiset mukavia, kaikkien aikojen hienoimman backstage -passit ja sikahyvää makkarasoppaa. Sana oli kiitettävästi esillä. Kiitokset tälle Qmolan Andy McCoy:lle, joka hoiti asiat upeasti.
-Antti-

3.9. Hämeenlinna

Hämeessä repästiin. Keskelle toria kertomaan Jeesuksen ihmeellisestä ja ihanasta sovitustyöstä ja sen tarpeellisuudesta! Mahtavaa! Meidän lisäksemme paikalla oli draamaa ja toinen bändi (The Reaper) ja puhujaa. Johanna koki saavansa spiikkinsä yläkerrasta. Minäkin koin sen. Mistäs sen sitten tietää? Hedelmästä ainakin! Joku kertoi masennuksen helpottaneen, joku ennen uskoaan hävennyt kertoi rohkaistuneensa niin paljon, että haluaa nyt kertoa kaikille. Eikä häntä kuulemma enää hävetä! Valtavaa! Kiitos Herralle!
-Antti-

27.8. Tampere

Aitolahdella tai Aitolahdessa rokattiin. Ruoka oli hyvää. Ihmiset jo ennestään tuttuja. Mentiin paikanpäälle, roudattiin, zekattiin, syötiin, soitettiin, roudattiin. Täällä ei mitään ihmeellistä juurikaan tapahtunut, näkymättömissä tapahtuvat ovat toinen juttu ja minä luotan Herraan. Amen.
-Antti-

21.8. Mäntsälä

Hassu paikka, markettia marketin perään. Kamat roudattiin, zekki, ruokailu oli erittäin hyvin järjestetty. Taidettiin joutua paikalliseen lehteenkin:) Tapahtuma oli erittäin evankelioiva, siitä suurta plussaa järjestäjille. Draamaa, tanssia, pari muuta bändiä (Btc ja Eternial) ennen meitä. Sain spiikeissä keskittyä uskovien potkimiseen: omassa voimassa kulkemiseen, fiilistelyyn, tyhjiin sanoihin, rakkaudettomuuteen. Tuntui, että näistä asioista Jumala halusi kerrottavan, koska tämä merkillinen pulputuskanava aukesi ja ajatukset tulvivat täysin järjestyksessä suusta ulos:)
-Antti-

20.8. Hyvinkää

Leirikeskuksen uimarannalle oli pystytetty suuri teltta, jossa HB:n oli tarkoitus esiintyä. Edellisenä päivänä oli satanut rankasti, jonka seurauksena teltan lattia oli muuttunut hiekkavelliksi. Sinne oli kaivettu komeat ojat pihalle vettä ohjaamaan.

Piispakin oli vierailulla. Nimeä en muista. Hän saarnasi varsin mallikkaan saarnan ja kehui, että meillä saa sanoista selvää. Kaikesta päätellen siis hyvä tyyppi.

Yleisöä oli pari sataa ja meno oli hurja. Ihmiset huusivat niin kovaa, että korvat soi pitkään jälkeenpäin. Levynmyyntipisteellä riitti kuhinaa. Jäljellä oli neljä levyä, porukkaa parveili ympärillä. Melkein suutuin Tuomakselle. Mitä näin vähän levyjä otettiin!?! Tuomas sano vaan siihen, että kun 50 otettiin ja nyt on menny 46.. Kaikki meni.

Jäimme vielä katsastamaan iltamessun. Ihanan rauhallinen tunnelma, Pyhä Henki ilmestyi ihmeellisellä ja hoitavalla tavalla. Yhteismalja-ehtoollinen oli cool. Jakaja kaatoi aivan suun täyteen viiniä, vaikka yritin itsekin auttaa. Lopulta parta oli aivan viinissä ja Johannalla oli hauskaa.
-Antti-

14.8. Orivesi

Tultiin hyvissä ajoin perille Riihisleirille verestämään muistoja Päiväkummusta. Paikka oli bändille ennestään tuttu, suurin osa on ollut aikaisemmin siellä leireillä. Meininki oli loistava, porukka tykkäs ja oli mukava soittaa. Aina ei kuullut mitä itse soitti kun leiriläiset voittivat monitorit... Heti perään The Rain jyräsi evankeliumia mökkinaapureille. Hyvältä kuulosti.
-Tuomas-

7.8. Hollola

Siikaniemen leirikeskuksessa tunnelma oli katossa kun heitimme keikan parillesadalle riparinuorelle. Keijo oli jälleen kuvioissa mukana. Levyt vietiin käsistä, taisivat nuoret pitää kuulemastaan.
-Tuomas-

31.7. Ryttylä

Puolentoista kuukauden kesäloman jälkeen aloitimme syksyn keikat Nuorten kesästä Oratorion kanssa. Soitto sujui ja sähköä riitti. (toisin kuin Mikko goes to heaven sai soitella illalla ilman sähköä...) Leevi oli taas kitaran kanssa lavalla. Välillä tuntui siltä että Puimalan vanha lato romahtaa mutta kyllä se pystyssä pysyi. Tupa oli täynnä ja meininki hyvä.
-Tuomas-

18.-20.6. Riihimäki-Oulu

Pe 18.6.

Kahden aikoihin alettiin pakkaamaan bussia ja keräiltiin porukka kasaan. Samppa aloitti viikonlopun projektinsa ratin takana ainoana ajotaitoisena. Riihimäelle ajoi nopeasti ja pääsimme purkamaan kamat Pohjanrinteen yläasteen saliin toiseen kerrokseen. Talossa ei tietenkään ollut hissiä ja kamat painoivat ainakin tonnin... Lopulta saatiin laitteet pystyyn ja katottiin soundit kohdalleen.

Juha Tapio aloitti kitaransa kanssa ja soitti puolisen tuntia. Lehtisen Kalevin puheen jälkeen pääsimme lavalle herättämään eturivissä nukkuneet. Keikan jälkeen luultiin että saamme hengähtää vähän aikaa mutta sitten saimme kuulla että talon hälyt menevät päälle puolentoista tunnin päästä. Ei kun purkamaan kamoja. Meinas tulla vähän kiire mutta onneksi saimme paikallisilta kantoapua. Kiitos heille. Päästiin liikenteeseen kymmenen minuuttia ennen Securitaksen poikia.

Pääsimme yöpymään tapahtumassa talkoissa olleen pariskunnan, Leo ja Annikki Rajamäenkotiin. Suihkun ja iltapalan jälkeen pääsimme nukkumaan puoli kahden aikaan. Siinä huomasi suuren auttamisen halun, kun he ottivat kotiinsa yöksi yhdeksän nuorta, joista eivät olleet koskaan kuulleet mitään sekä laittoivat iltapalan yhdeltä yöllä ja aamupalan kuudelta. Kiitos teille.

La 19.6.

Vähän viiden jälkeen noustiin aamupalalle jonka jälkeen oli aika kiittää isäntäperhettä huolenpidosta. Puoli seitsemältä Samppa hyppäsi kuskin penkille ja aloitettiin matka kohti Oulua. Tampereella bongattiin Terapian keikkabussi ja pienen pohdinnan jälkeen päätteeksi tulimme siihen tulokseen että menopelimme, Black Ant Productionsin violetti Scania on kyllä paljon kauniimpi.

Orituvassa oli ensimmäinen väliaika, kahvia ja pullaa. Mersumiehet nyrjäyttivät niskansa kun kurvasimme pihaan. Ilmeisesti bussin miehekkäät äänet saivat pojat kateellisiksi. Tankkauksen jälkeen matka jatkui Jyväskylään, missä Samppa viritti bussin trumpettiosaston valmiiksi sunnuntaisuhareita varten. Jyväskylässä tuli myös vastaan ensimmäinen kyltti missä luki Oulu. Oltiin jo melkein puolessavälissä matkaa...

Viiden aikoihin päästiin perille Ouluun. Siellä sai onneksi peruuttaa auton melkein lavalle asti, joten roudaukseen ei hajonnut. Kamojen pystytyksen jälkeen katottiin pikainen soudcheck ja päästiin valmistautumaan keikkaan.

Keikka alkoi ihan hyvin, mutta kolmannen biisin aikana mulla meni bassosta kieli poikki. Siinä sitten ihmeteltiin kun joka toisella iskulla sormet löi tyhjää. Varakieliä ei tietenkään ollut mukana joten loppukeikan sai miettiä vähän tarkemmin mihin sormet lykkäs. Seuravaan biisin alussa Johannan mikki teki lakon, joten loput keikasta Johanna ja Antti lauloivat samaan mikkiin. Kyllä siitäkin kunnialla selvittiin. Huvin Tero puhui välillä ja soitimme loput biisit. Encorena soitimme Himoa, jonka alussa Samppa sai elämänsä ensimmäiset aplodit rumpujen mätkimisestä.

Keikan jälkeen porukka alkoi jo olla aika väsynyt, mutta jaksettiin vielä purkaa kamat ennen nukkumaan menoa.

Su 20.6.

Sunnuntaina sai nukkua vähän pidempään. Yhdeksän aikoihin heräteltiin unisimmat ja mentiin aamupalalle. Sen jälkeen pakattiin bussi ja lähdettiin kotimatkalle.

Tyrnävän kohdalla Samppa teki elämänsä ohituksen, kaksi täysperävaunurekkaa putkeen samalla suoralla. Voi sitä vauhdin hurmaa. Rekkakuskit eivät ehtineet edes tajuta mikä se violetti viiva oli joka pyyhkäisi heidän ohitse. No, violettihan on tunnetusti urheiluauton väri...

Terapian bussi seisoi vieläkin samassa paikassa Tampereella. Rokkivaarit eivät tainneet jaksaa heilua tänä viikonloppuna.

Kämpillä oltiin hiukan kahdeksan jälkeen. Sampalle kertyi viikonloppuna aika kova urakka kun sai yksin ajaa koko matkan, 1300km ja 22 tuntia. Bussin purkamisen jälkeen päästiin kotisohvalle makoilemaan. Oli ihan hyvä fiilis viikonkopusta, vois lähtee joskus toistekin reissuun.
-Tuomas-

12.6. Luvia

Menomatkalla huomattiin että lyhin reitti ei aina ole se paras vaihtoehto. Kartassa ei kyllä ollut noin monta mutkaa... Taisi olla HB:n paras keikka tähän asti. Soitto sujui ja tekniikka pelasi. Mukana oli ensimmäistä kertaa uusi kitaristimme Keijo. Leevi touhuaa jatkossa valopöydän parissa.
-Tuomas-

8.5. Forssa

Kamalata, tokas yks sun toinenkin keikan jälkeen. Ei ole helppoa soittaa omassa kotikylässä omille kavereille. Onneksi näitä on ani harvoin. Totuushan on, että kukaan ei ole profeetta omalla maallaan, ei myöskään HB. Mikä siinä on kun tällaiset keikat ovat niin hankalia? Soitin myös paikallisessa ylistysbändissä bassoa! Jes!

Puhujana oli innokas Helluntaimies, joka ei piitannut pätkääkään satasen desibeli rajasta:) Mutta ei piittaa HB:kaan. Koskaan.
-Antti-

1.5. Pori

Porin Helluntailaiset osaavat pitää vieraistaan huolta. Syötiin varmaan neljä kertaa, uusia kavereita tuli varmaan 20 ja roudausapu oli erittäin tervetullutta. Oli aikamoiset paineet siitä, että mitä minä voin kaksi vuotta uskossa olleena jakaa kaikkitietäväille helluntailaisille. Kyllä siitä ihan kelpo keikka saatiin aikaiseksi. Jumala puhui ihmeellisellä tavalla ja palautteen mukaan yleisössäkin kolisi. Kiitos Herralle!
-Antti-


Twitter Facebook iTunes YouTube